Iranin tilanne vaatii yrityksiltä riskienhallintaa

 | 

Iranin kasvava epävarmuus vaatii nyt suomalaisyrityksiltä osaavaa riskienhallintaa, toteaa Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja, Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori. “Menestyäkseen yritysten on jatkuvasti otettava huomioon eri maiden muuttuvat poliittiset ja taloudelliset riskit. Markkinoiden jättäminen on aina viimeisin keino reagoida kasvaviin riskeihin. Iranille ei kuitenkaan vielä kannata kääntää selkää, mutta tilannetta on syytä seurata tarkasti”, toteaa Vuori.

Iranin kasvava epävarmuus vaatii nyt suomalaisyrityksiltä osaavaa riskienhallintaa, toteaa Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja, Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori. Kuva: Colourbox

Iranissa on useita kymmeniä suomalaisia yrityksiä, joista osa on toiminut maassa menestyksekkäästi yli 40 vuotta. Tämä osoittaa Timo Vuoren mukaan yritysten liiketoiminnan pitkäjännitteisyyttä vaikeissakin markkinatilanteissa ja poliittisissa muutoksissa.

Suomessa kauppakamarien myöntämien vientiasiakirjojen määrä Iranin markkinoille kasvoi 27 prosenttia vuonna 2017, mikä on 59 prosenttia enemmän kuin 2015. Kaikille Suomesta Iraniin vietäville tuotteille on oltava kauppakamarin vahvistama asiakirja, josta ilmenee tuotteen alkuperä, kuvaus ja kaupan osapuolet.

“Suomalaisia yrityksiä arvostetaan Iranissa. Suomen maine pitkäaikaisena ja luotettavana kauppakumppanina Iranissa on kilpailuetu, mutta samalla on opittu, ettei maan valloittaminen ole helppoa kulttuurieroista ja voimassa olevista kaupan rajoituksista johtuen”, sanoo Vuori.

Vuoden 2016 ensihuuman jälkeen myös suomalaisten yritysten suhtautuminen Iranin markkinoihin on muuttunut pragmaattisemmaksi. Erilaiset sanktiot luovat yhä haasteita vientiyrityksille ja pankeille. Vuoren mukaan Iranin kasvava epävarmuus hillitsee nyt erityisesti pk-yritysten markkinoille menoa.

“Iranin 80 miljoonan kuluttajan markkinoille ei pidä vielä kääntää selkäänsä. Kärsivällisyyttä vaaditaan, sillä vastikään laajemmin avautuneet Iranin markkinat kohtaavat erilaisia poliittisia ja taloudellisia sopeutumishaasteita”, toteaa Vuori.

Vientikaupan rahoitus Iraniin yhä haasteena

Teknologiaan ja rahoitukseen liittyvät sanktiot sekä rahanpesua estävät määräykset ovat Vuoren mukaan olleet keskeisimpiä haasteita Iranille. Iranilaisista kaupan osapuolista on  vaikeaa saada luotettavaa selvitystä, jotta suomalaiset vientiyritykset ja pankit olisivat varmoja siitä, että ne noudattavat edelleen näitä säännöksiä. Keskuskauppakamari on ulkoministeriön avulla käynyt asiasta keskustelua Iranin hallituksen sekä Iranin teollisuus- ja kauppakamarin edustajien kanssa.

“Viime päivien poliittiset levottomuudet korostavat suomalaisyritysten tarvetta arvioida entistä herkemmin maahan liittyviä poliittisia ja taloudellisia riskejä. Markkinoiden jättäminen on aina viimeinen keino reagoida kasvaviin riskeihin. Emme ole vielä siinä pisteessä”, toteaa Vuori.

Keskuskauppakamari ja sen yhteydessä toimiva Suomi-Iran kauppayhdistys tarjoaa suomalaisyrityksille verkoston vaihtaa tuoreimpia kokemuksia Iranin kaupasta.

“Iranin markkinoilla onnistuminen vaatii jatkossakin sopivasti rohkeutta ja riskienhallintaa vientiyrityksiltä ja viennin rahoittajilta”, sanoo Vuori.

Iranin markkinat lyhyesti

  • Ydinsopimus avasi vain osittain 80 miljoonan kuluttajan markkinat: Vuonna 2015 saavutettu kansainvälinen ydinsopimus Iranin kanssa käynnisti kansainvälisten yritysten kilpajuoksun Iranin suurille, neitseellisille 80 miljoonan kuluttajan markkinoille. Suomalaiset yrityksetkin ympäristö- ja kaivosteknologiasta ICT-osaamiseen ovat olleet kisassa vahvasti mukana. Kaikkia talouspakotteita ei kuitenkaan poistettu ydinsopimuksen myötä. Voimassa on edelleen ihmisoikeuksiin ja terrorismin rahoitukseen liittyviä pakotteita. Lisäksi monet tuotteet, kuten sotilaskäyttöön menevät, ydinteknologiaan liittyvät tai internetiä valvovat sekä rajoittavat tuotteet ovat vientikiellon alaisia.
  • Iranin kasvu ripeää, inflaatio tippunut, mutta työttömyys ei ole alentunut: Maailmanpankin mukaan Iranin BKT:n kasvu oli 2017 tasolla 3,6 prosenttia, mutta suuria määriä uusia työpaikkoja se ei ole luonut maahan. IMF:n mukaan työttömyys on 12,4 prosenttia, mutta nuorisotyöttömyys on paljon korkeampi. Nuorten ja koulutettujen ihmisten osuus koko kansasta on hyvin suuri. Inflaatio on pystytty pudottamaan lähes 40 prosentin huipputasolta 8–9 prosentin kuukausitasolle.
  • Suomi aktiivisesti luonut kauppasuhteita: Kun ydinsopimus allekirjoitettiin tammikuussa 2016, niin jo joulukuussa 2015 ulkomaankauppaministeri Toivakan johdolla maassa vieraili lähes sadan yrityksen business-delegaatio. Helmikuussa 2016 maassa vieraili ympäristö- ja maatalousministeri Tiilikaisen johtama noin 30 yrityksen delegaatio. Lokakuussa 2016 tasavallan presidentti vieraili maassa ja vierailun mukana oli 25 suomalaisen huippuyrityksen delegaatio, jota johti Ulkomaankauppa ministeri Mykkänen. Lisäksi maassa vieraili kaksi TEM:n alivaltiosihteeri Peltosen johtamaa delegaatiota ja maassa vieraili valtuuskuntia mm. kaivos-, vesi- ja puutavaradelegaatioita.
  • Iran kiinnostaa suomalaisia yrityksiä, mutta odotukset muuttuneet maltillisemmaksi: Vuosi 2016 toi maahan erittäin paljon yrityksiä, jotka halusivat hyödyntää uutta tilannetta ja uutta, suurta, maailman kaupalle avautuvaa markkinaa. Kaupan teossa Iraniin on omat vaikeudet ja suurimpana kaupan esteenä on rahaliikenteen vaikeudet. Kaikki eurooppalaiset pankit eivät vastaanota rahaa, jonka alkuperä on Iran. Viejäyrityksen tulee selvittää, ettei heidän tuotteensa ole pakotteiden alainen tai kaksikäyttötuote. Heidän tulee myös selvittää, ettei asiakas tai kukaan heidän henkilöstöstään ole pakotteiden alaisena. Tämä on karsinut markkinoilta opportunisteja ja jäljelle on jääneet vakavissaan markkinalle pyrkivät yritykset. Pääsääntöisesti parhaiten Iranissa ovat onnistuneet isot jo kansainväliset yritykset, joilla on resursseja hoitaa compliance-tutkimukset, rahaliikenneasiat, logistiikkakysymykset kunnolla. Tämä näkyy myös tullitilastoissa suurina vaihteluina. Niinä kuukausina, joille suuryrityksen kauppa kirjautuu, saattaa hyppäys edellisestä kuukaudesta olla raju.
  • Suomen vienti Iraniin vahvassa kasvussa: Vienti Suomesta Iraniin on kehittynyt seuraavasti: 2014: 21 miljoonaa euroa; 2015: 42 miljoonaa; 2016: 78 miljoonaa ja vuodelle 2017 odotetaan yli sadan miljoonan euron vientiä. Nämä tilastot ovat suoran tavarakaupan lukuja. Näiden lisäksi tulee palveluvienti, joka on kovassa kasvussa. Tullin tilastoissa ei myöskään näy ns. kolmansien maiden kautta tehty kauppa, eli tavara toimitetaan Iraniin, mutta maksu tulee esim. Dubaista, Omanista tai Turkista. Joissain tapauksissa tavarat toimitetaan ja maksetaan näistä kolmansista maista ja sen jälkeen tavara viedään Iraniin lopulliseen kohteeseen.Lähde: Team Finland-raportti, Kimmo Laaksonen, Teheran