5.7.2018

Economic outlook of Iceland today; what are the future prospects and development sectors for the country?

According to Statistic Iceland new issue of Statistical Series, presenting a revised economic forecast for 2017-2023, gross domestic product (GDP) for Iceland is estimated to have increased by 3.8% in 2017, driven by strong growth in private consumption (7.7%) and investments (9.3%).

Estimated growth for export 2017 is 3.5% and growth for imports of goods and services approximately 11%.

The tourism industry has driven the Icelandic economy for the past years, explaining the economic growth. This has allowed private consumption, disposable income, employment and real exchange rate to have recovered to at least the levels they were before the economic crash of 2008. In addition, Iceland is experiencing next to no unemployment and a low rate of inflation.

Which kinds of business opportunities are there for Finnish companies in Iceland?

Iceland focuses on a favorable business environment, including low corporate tax, availability of land and green energy at competitive prices and efficiency within the European legislative framework. Iceland´s location is also an efficient placement between Europe and the USA.

Main imported goods from Finland are machinery and transport equipment, paper and wood and plastic products.

Icelanders love Finnish design such as Marimekko, Arabia, Moomin cups and every home has Iittala glassware. Artek furniture Is also well known and can be found in many homes and in public places. Finnish fashion designers have found their route to Iceland. The cooperation between the design scene has blossomed past years.  Finnish export to Iceland has become more diversified. However, a number of growth categories can be identified not least in areas representing high quality, smart design, healthy lifestyle and know-how. Design product products are all expected to have high growth potential in the Icelandic market in years to come. New products not currently exported to Iceland but with high export potential could probably be identified as Iceland is dependent on imported goods.

Please, also explain us which kinds of investment opportunities there are for Finnish companies in Iceland?  Which countries are the main trading partners of Iceland and on which sectors?

Iceland has seen growing number of investments past years, the main reason is that Iceland has systematically made its business environment investors-friendly by supporting high professional standards and making it an ideal base for large and small companies.

 The following industries are the main opportunities in Iceland today:

  1. Tourism is the fastest growing industry in Iceland today. Air transport has increased and coordinated national efforts have attracted visitors throughout all seasons of the year. There is a demand in this industry to support the infrastructure.
  2. The film industry: Iceland has attracted film makers past years and offers special tax incentives to attract film production.
  3. Consumer products: Iceland is dependent on imported goods. Opportunities in this export category include electricity generating equipment, organic foods, Alcohol beverages, computers and software, high-tech fishing equipment, aircraft, and furniture.

We have also Icelandic companies in Finland. Please, tell us about their activities and interests.

There are about forty Icelandic companies operating in one way or another in Finland.   Iceland’s exports to Finland mainly consist of fish and fishery products, ferrous metal and grocery products. To mention few well-known brands that the Finnish consumers enjoy on daily basis are the Icelandic diary product Skyr, Lýsi the fish oils fit for human consumption, the skin care products Bioeffect and fresh Icelandic fish from local grocery stores. Icelandair has also been operating past twenty years with daily flights between the countries.

Iceland is a member of the Agreement on the European Economic Area (EEA) that unites members of the European Union (EU) and the three European Free Trade Association (EFTA) states (Iceland, Liechtenstein and Norway) into one single market governed by the EU basic rules.  How Icelandic enterprises have benefited from this agreement?

Iceland’s economic and trade relations with the EU are mainly governed by the European Economic Area (EEA) agreement, extending the laws of the single market (except for agriculture and fisheries laws and some others) to the European Economic Area countries. This means that Iceland is legally bound to add EU directives and regulations on the free movement of goods, persons, services and capital into Icelandic law. The EU makes up 61.5% of Iceland’s total trade in goods.

Iceland is known for its volcanos, geysers etc. – which regions or places you would recommend tourist to visit and which kinds of leisure activities you have to offer?

When you think of Iceland the first thing that comes to your mind is probably the natural wonders like volcanoes, geysers glaziers and waterfalls, but also Icelandic music like Björk,  Sigurrós and Sólstafir.  There is so much more than that. Iceland is perfect for outdoor activities with breath taking, pure and unpolluted nature and landscape. Every seasons has its own charm. Long summer days with near 24-hours of daylight are offset by short winter days with only a few hours of daylight and you can enjoy the amazing colours of the northern lights of the aurora at night. Icelanders are warm and friendly, and easy with a smile.

I recommend you to enjoy the nature, drive around the island, mingle with locals, who are warm and friendly. Enjoy a walk around towns, visit the local swimming pools, experience music, literature, art and design. Last but not least enjoy also the culinary culture awaiting you to come and discover it. Sustainable use of food resources is important to Iceland, as well as local grown and slow food.

We welcome you to Iceland but before you enter the country please go online and pledge to become a responsible tourist to help us to protect our nature and valuable resources:

https://www.inspiredbyiceland.com/icelandicpledge/

I PLEDGE TO BE A RESPONSIBLE TOURIST.

WHEN I EXPLORE NEW PLACES,
I WILL LEAVE THEM AS I FOUND THEM.

I WILL TAKE PHOTOS TO DIE FOR,
WITHOUT DYING FOR THEM.

I WILL FOLLOW THE ROAD INTO THE UNKNOWN,
BUT NEVER VENTURE OFF THE ROAD.

AND I WILL ONLY PARK WHERE I AM SUPPOSED TO.

WHEN I SLEEP OUT UNDER THE STARS,
I’LL STAY WITHIN A CAMPSITE.

AND WHEN NATURE CALLS,
I WON’T ANSWER THE CALL ON NATURE.

I WILL BE PREPARED FOR ALL WEATHERS,
ALL POSSIBILITIES AND ALL ADVENTURES.

 

Anne Hatanpää

Keskuskauppakamari

14.6.2018 Yritysten tulisi ottaa kaikki hyöty irti vapaakauppasopimuksista

ANNE HATANPÄÄ

Suomalaiset yritykset osaavat hyödyntää suhteellisen hyvin EU:n vapaakauppasopimusten tuomia hyötyjä, mutta parantamisen varaa on vielä varsinkin kone- ja laitesektorilla. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset hyötyisivät vapaakauppasopimusten tuomista eduista ja saisivat toivottua kilpailuetua. Kauppasopimukset alentavat useimpien tuotteiden tullit joko nollaan tai huomattavasti alle WTO:n yleisen tason.

 

EU:n komissio tekee kesällä 2018 kyselyn EU:n vapaakauppasopimusten alkuperäsäännöistä ja online-työkalun toimivuudesta. Vapaakauppasopimuksia ja niiden tuomia hyötyjä käsiteltiin 7.6.2018 Keskuskauppakamarin kauppaprosessiryhmässä.

EU:lla ja Suomella sen osana on kauppasopimus noin 70 maan kanssa, mukaan lukien Kanada, Etelä-Korea ja Sveitsi. Sopimusten Japanin, Singaporen ja Vietnamin kanssa on määrä tulla voimaan ensi vuonna. Myös EU:n ja Meksikon välisen sopimuspäivityksen voimaantuloa valmistellaan ja muun muassa Indonesian, Chilen ja Mercosurin kanssa neuvottelut kauppasopimuksesta ovat parhaillaan käynnissä.

Tullialennusten hyödyntämiseksi tuotteen on täytettävä kolme ehtoa:

  1. Vientituote sisältyy EU:n kauppasopimukseen. Yleisesti ottaen EU:n uusimmat kauppasopimukset kattavat lähes kaikki teollisuus- ja maataloustuotteet sekä elintarvikkeet.
  2. Tuote on EU:n tai sopimuskumppanimaan alkuperää. Se on toisin sanoen kokonaan tuotettu tai riittävästi jalostettu joko EU:ssa tai sopimuskumppanimaassa.
  3. Tuotteen mukana on alkuperäselvitys.

“Suomen viennissä hyödynnetään tavarakaupan tullialennuksia suhteellisen hyvin. Suomesta vietäessä yritykset hyödyntävät noin 75 prosenttia tullialennuksista, mikä vastaa kutakuinkin EU:n keskiarvoa. Luvut ovat kuitenkin ainoastaan suuntaa-antavia”, kertoo ulkoministeriön markkinoillepääsy-yksikön kaupallinen neuvos Heli Siikaluoma.

Siikalouoman mukaan tullialennusten käyttöaste vaihtelee merkittävästi sopimus- ja sektorikohtaisesti. Esimerkiksi EU:n ja Etelä-Korean välisen vapaakauppasopimuksen osalta kone- ja laitesektorin etuuksien käyttöaste on ollut Suomen kohdalla suhteellisen alhainen.

“Jos vapaakauppasopimuksia ei käytetä, yrityksiltä jää saamatta merkittäviä tullialennusten tuomia säästöjä”, huomauttaa Siikaluoma.

Vapaakauppasopimukset hyödyttävät yrityksiä paljon myös muulla tavoin kuin tullialennuksin. Ne avaavat uusia mahdollisuuksia tarjota palveluja sekä tuovat oikeudellista toimintavarmuutta yrityksille, kun toimintaympäristö ei voi ennakoimattomasti muuttua syrjivämmäksi. “Sopimuksilla myös sujuvoitetaan työvoiman liikkuvuutta eli yritys voi esimerkiksi helpommin lähettää työvoimaansa sopimusmaahan. Myös julkisiin hankintakilpailuihin osallistumista helpotetaan sekä pyritään vähentämään tavaroiden tarpeetonta päällekkäistä testausta ja sertifiointia”, painottaa Siikaluoma.

Yritysten kannattaa tutustua vapaakauppasopimusten tuomiin hyötyihin

Kauppaprosessiryhmän puheenjohtaja Päivi Pietarinen Vaisala Oyj:stä rohkaisee yrityksiä tutustumaan Tullin sivuilla olevaan informaatioon vapaakauppasopimuksista ja tullietuuksista sekä seuraamaan tilannetta esimerkiksi lukemalla Tullin tiedotteita. EU:lla on sopimuksia noin 70 maan kanssa, joten mahdollisuus tulliedun hyödyntämiseen voi tuoda yritykselle huomattavaa kilpailuetua useilla markkinoilla tai vastaavasti vaikuttaa kustannuksia alentavasti hankintoja suunniteltaessa.

“Myös pienten ja keskisuurten yritysten, joilla voi olla hyvinkin spesifinen tuote, markkinakohde tai hankintakanavat, olisi hyvä tutustua vapaakauppasopimusten tuomiin hyötyihin. Vapaakauppasopimusten tutkiminen ja hyödyntäminen vaativat jonkin verran vaivannäköä, mutta yritys myös hyötyy sopimuksista monella eri tavalla. Esimerkkeinä hyödyistä voidaan mainita alentuneet kulut, imagotekijät jne.” Pietarinen toteaa.

Miten ulkoministeriö voi auttaa yrityksiä vapaakauppasopimusten hyödyntämisessä?

Ulkoministeriö tarjoaa tietoa käynnissä olevista sopimusneuvotteluista ja aikatauluista, jotta yritykset voivat varautua sopimusten voimaantuloon. Tietoa on tarjolla muun muassa sekä ulkoministeriön että kansainvälisen kaupan aikakauslehti Kauppapolitiikan verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavilla.

Mikäli sopimuksen hyödyntämisessä on ongelmia, ulkoministeriö auttaa niiden ratkaisemisessa. Yritykset voivat olla yhteydessä suoraan ulkoministeriön Taloudellisten ulkosuhteiden osastolle markkinoillepääsy-yksikköön, neuvoo Siikaluoma.

EU:n vapaakauppasopimusten alkuperäsääntöihin liittyvä kysely ja online-työkalun testaus

EU:n vapaakauppasopimusten tuomien hyötyjen käytössä on vielä parannettavaa. EU:n komissio on tehnyt kyselylomakkeen, jonka avulla kerätään yksityiskohtaisia tietoja mahdollisista kysymyksistä, jotka vaikuttavat EU:n vapaakauppasopimusten etuuskohteluun liittyviin alkuperäsääntöihin.

Euroopan komissio selvittää mahdollisuutta luoda online-työkalu, joka auttaisi kaupallisia toimijoita ymmärtämään kriteerit, jotka on täytettävä, jotta EU:n vapaakauppasopimusten tarjoamista etuuskohtelusta voidaan hyötyä. Työkalun testiversiota täydentää kyselylomake, jonka avulla pyritään selvittämään ne alkuperäsääntöihin liittyvät kysymykset, joita viejät kohtaavat.

Kutsumme sinut vastaamaan alkuperäsääntöjä koskevaan kyselyyn ja verkkotyökalun testiversioon Market Access Database -tietokannan kautta. Linkki on voimassa 31. heinäkuuta 2018 asti.

Lisätietoa vapaakauppasopimuksista yrityksille:

Ulkoministeriö

Tulli

Markkinoillepääsytietokanta

  • Markkinoillepääsytietokannassa on hyödyllistä tietoa yrityksille, jotka vievät tavaroita EU:n ulkopuolisiin maihin. Tietokannasta löytyy muun muassa yli 120 maan osalta tietoja tullitasoista ja tullaukseen tarvittavista asiakirjoista ja alkuperäsäännöistä sekä kaupan esteistä. Markkinoillepääsytietokantaan on lisätty yrityksille suunnattua tietoa EU:n ja Kanadan välisestä CETA-sopimuksesta.

 

 

 

29.5.2018 Taloustiedot, liikesalaisuudet ja tietoturva

Artikkeli on julkaistu alun perin Tilisanomissa 23.5.2018.

Tietomurtojen avulla yritykselle arvokas tieto, kuten asiakasrekisteri tai katelaskelmat, voivat päätyä vääriin käsiin. Tietoverkkorikollisuus ja kohdistetut hyökkäykset uhkaavat näin yritysten tietopääomaa. Kauppakamarien valtakunnallisen yritysturvallisuusselvityksen mukaan tietoriskien kärjessä ovat kaikilla toimialoilla tietoverkkoihin murtautumisyritykset. Suurista yrityksistä joka toinen raportoi tietoverkkoon murtautumisyrityksistä ja joka kymmenes arvioi, että tietomurto onnistui.

Tietoverkkorikollisuudessa uudeksi ilmiöksi ovat nousseet kiristyshaittaohjelmat, jotka lukitsevat yrityksen tietokoneet ja estävät pääsyn yrityksen liiketoiminnassa tarvittavaan tietoon. Suomalaiset yritykset ovat myös joutuneet kiristyshaittaohjelmien kohteiksi. Suomessa vaikutukset ovat olleet onneksi vähäisempiä kuin esimerkiksi globaalissa rahtiliikenteessä toimivalle tanskalaiselle varustamolle, Maerskille. Maerskin mukaan Notpetya-kiristyshaittaohjelma aiheutti viime vuonna kuljetuksiin viikkojen viivästyksiä ja yli 200 miljoonan dollarin tappiot. Maersk toi kuitenkin vahvasti esille sen, että yrityksille tärkeä tieto eli tieto laivoissa kulkevasta rahdista pysyi turvassa.

Tietopääoman suojaamisessa on tärkeää varautua tietomurtoihin ja toimia tietomurron sattuessa niin, että haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Tietomurtojen havaitsemisessa erot pienten ja suurten yritysten välillä ovat kuitenkin varsin suuret. Mitä pienempi yritys, sitä suurempi on epävarmuus yritykseen kohdistuneista tietoriskeistä.

Havaitutkin tietorikokset jäävät liian usein ilmoittamattomaksi piilorikollisuudeksi. Koko maan kattavan yritysturvallisuusselvityksen mukaan tietorikokset ovat niin yleisiä, että rikosten ilmoittamiskynnyksen pitäisi olla varsin matala. Näin ei kuitenkaan ole. Tammikuussa MetsäGroup ilmoitti kuitenkin julkaisevansa tulostietoja etuajassa, koska yritys epäili, että MetsäBoardiin oli kohdistunut tietomurto. MetsäGroupin tiedotus voi rohkaista muitakin yrityksiä tuomaan tapauksia julkisuuteen, sillä yritys sai avoimuudesta runsaasti positiivista palautetta. Tapauksista kertomalla voi auttaa myös muita varautumaan vastaaviin riskeihin.

Yrityksiä piinaaviin kiristyshaittaohjelmiin voi varautua toimenpiteillä, jotka muutenkin turvaavat yrityksen jatkuvuutta. Valtakunnalliseen yritysturvallisuusselvitykseen vastanneista suomalaisista yrityksistä suurin osa, 69 prosenttia, ottaa säännöllisesti tiedoistaan varmuuskopioita. Tietojen käyttöä estävä kiristyshaittaohjelma uhkaakin eniten niiden suomalaisten yritysten liiketoimintaa ja jatkuvuutta, jotka eivät varmuuskopioita ota.

Yrityksen tietopääoman loukkaus edellyttää haavoittuvuutta

Yrityksen tietopääoman loukkaus edellyttää käytännössä haavoittuvuutta, joka voi olla esimerkiksi se, että tietojärjestelmän päivitykset eivät ole ajan tasalla tai että liikesalaisuuksien saatavuutta ei ole rajattu käyttöoikeuksilla.

Haavoittuvuus voi olla myös koulutuksen ja ohjeistuksen puute. Henkilökunnan koulutus on avainasemassa esimerkiksi tietoverkkojen avulla toteutettavien petosten torjunnassa. Tyypillinen esimerkki on niin kutsuttu toimitusjohtajahuijaus. Tapauksissa rikollinen lähettää väärennetystä tai aidosta hakkeroidusta sähköpostiosoitteesta yrityksen johtohenkilön nimissä maksukehotuksen taloushallintoon, josta maksu mahdollisesti maksetaan rikollisen tilille.

Poliisin tilastojen mukaan tällaiset petokset ovat olleet vahvassa kasvussa vuoden 2015 jälkeen, jolloin it-talo Affecton tytäryhtiö maksoi lähes miljoonan euron aiheettoman maksun. Yritysturvallisuusselvityksen mukaan uudet rikosriskit piinaavat erityisesti suuria yrityksiä. Osa tapauksista olisi estettävissä. Yritykset voivat varautua tapauksiin ainakin ohjeistamalla henkilöstöä.

Useimmat sisäisistä tietoriskeistä olisivat estettävissä

Kauppakamarien valtakunnallisesta selvityksestä ilmeni, että joka kuudennella yrityksellä on ollut sisäisiä väärinkäytöksiä ja joka kymmenennessä tiedetään, että kriittisiä tietoja on kopioitu luvatta. Kaikki tapaukset eivät tule esille, mutta useimmat tapauksista olisivat estettävissä.

Yksi tehokkaimmista tiedon suojaamiskeinoista on tiedon saatavuuden rajoittaminen käyttöoikeuksilla. Sopimukset ovat myös yritysten yleisesti käyttämä riskienhallintakeino. Yritysten pitäisi panostaa ainakin kirjallisen työsopimuksen ja työntekijän salassapitositoumuksen tekemiseen. Sopimusten avulla voidaan vähentää riskiä esimerkiksi asiakasrekisteriin ja hintapolitiikkaan liittyviin väärinkäytöksiin. Nämä ovat tyypillisiä esimerkkejä työsuhteen päättyessä havaitusta tiedon luvattomasta kopioinnista. Sopimuksia kannattaa tehdä myös yhteistyökumppanien kanssa. Salassapitosopimuksella voi estää tiedon leviämisen yhteistyökumppanin kautta.

Salassapitosopimusten teko on pienissä yrityksissä huomattavasti harvinaisempaa kuin suurissa yrityksissä. Tämä lisää pienten yritysten haavoittuvuutta. Pienistä yrityksistä 23 prosenttia, keskisuurista 11 prosenttia, mutta suurista yrityksistä vain kolme prosenttia ei ole tehnyt salassapitosopimuksia.

Salassapitosopimuksen tekeminen on riskienhallintakeinona helpompi kuin kilpailukieltosopimus, jota helposti tehdään laajemmin kuin laki sallii. Kilpailukieltosopimuksen käyttöä arvioidaan parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriössä. Työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimuksen tekemiseen on oltava työnantajan toimintaan liittyvä erityisen painava syy, jollainen voi olla muun muassa työnantajan tarve suojata liike- ja ammattisalaisuuksiaan.

Kilpailukieltosopimus, jolle ei ole perusteltua syytä, ei sido työntekijää. Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää myöskään esimerkiksi silloin, jos yritys on irtisanonut työntekijän tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Kilpailukieltosopimuksen laatiminen voi myös heikentää työntekijän motivaatiota, mikäli sopimuksella käytännössä pyritään estämään työntekijän siirtyminen muiden työnantajien palvelukseen.

Toimialojen suojaustasossa on suuria eroja

Yritysten turvallisuustilannetta ja varautumisen tasoa on seurattu Suomessa neljällä valtakunnallisella kyselyllä vuosina 2005, 2008, 2012 ja 2017. Toimialoihin kohdistuvissa tietoriskeissä on eroja, jotka vaikuttavat myös yrityksen suojaukseen. Yhä useampi yritys tunnistaa kuitenkin, että tietopääoman suojaaminen turvaa yrityksen jatkuvuutta.

Yrityksen tietopääoman suojaaminen lähtee siitä, että yritys tunnistaa suojattavan tiedon ja suojaa sen tarkoituksenmukaisesti. Yrityksen kannattaa huomioida, että esimerkiksi yritysvakoilua kohdistuu hyvin erityyppisiin yrityksiin, vaikka riski lisääntyy yrityksen koon ja tunnettuuden kasvaessa. Yritysturvallisuusselvityksen mukaan teollisuusyritykset tunnistavat parhaiten kilpailijaa kiinnostavan kriittisen tiedon. Sen sijaan kaupan alan yrityksistä vain kolmannes tunnistaa, että niillä on kilpailijaa kiinnostavaa tietoa. Kaupan alan yritykset ilmoittivat toteutuneista tietoriskeistä kaikkein useimmin, mutta yritysten suojaustoimissa oli paljon parannettavaa. Muihin toimialoihin verrattuna kaupan alan yritykset raportoivat useimmin, että luottamuksellisesta tiedosta oli kerrottu luvatta kolmansille osapuolille.

Palvelualan sisällä suojaustasossa on suuria eroja yritysten välillä, mikä johtuu siitä, että palvelualan yrityksiin lukeutuu hyvin erilaisia yrityksiä majoitusyrittäjästä kirjanpitäjään. Palvelualalla havaittiin kuitenkin kaikkein eniten tietoverkkoon murtautumisyrityksiä. Rakennusalalla tietoriskejä kohdattiin vähiten, mutta ala digitalisoituu ja yritykset panostavat jatkossa aikaisempaa enemmän tietoturvallisuuteen. Kaikilla toimialoilla riskienhallinnan taso on parantunut pienillä tai suuremmilla askeleilla.

Tulossa liikesalaisuuslaki

Tietoriskeihin varautumisessa yrityksen pitää ottaa huomioon lainsäädännön muutokset. Yrityssalaisuuksien suojaan on tulossa jonkin verran muutoksia tulevan liikesalaisuuslain myötä. Uusi laki tulee voimaan viimeistään kesäkuussa, jolloin niin kutsutun liikesalaisuusdirektiivin täytäntöönpanoaika päättyy. Uusi liikesalaisuuslaki ei tule muuttamaan sopimusten merkitystä riskejä ennalta ehkäisevänä keinona. Myöskään rikoslain yrityssalaisuuksia koskevia säännöksiä ei aiota muuttaa.

Mikä sitten muuttuu liikesalaisuusdirektiivin täytäntöönpanon ja liikesalaisuuslain myötä? Suomessa liikesalaisuuksien suoja on ollut varsin kattava ja suojan tasossa ei siksi tule olemaan suuria muutoksia. Liikesalaisuusdirektiivin implementointi tulee kuitenkin olemaan merkityksellinen erityisesti yrityksille, jotka toimivat useissa EU-maissa. Liikesalaisuusdirektiivi yhtenäistää oikeussuojaa EU:n alueella, vaikka eroja sääntelyssä tulee olemaan jatkossakin.

Liikesalaisuudella tarkoitetaan lakiesityksessä tietoa, jota liikesalaisuuden haltija pyrkii toimillaan pitämään salaisena, ja jonka kaupallinen arvo perustuu siihen, että tieto pysyy salassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tieto ei tule suojatuksi liikesalaisuuslailla, jos se on jokaisen saatavilla ja jos yritys ei ole käytännössä suojannut tietoa tavalla tai toisella. Näin on nykyisinkin. Liikesalaisuuslakia koskevassa esityksessä huomioidaan kuitenkin nykyistä paremmin myös kolmansien osapuolien kuten yhteistyökumppanien ja asiakkaiden liikesalaisuudet. Verkottuneessa liiketoiminnassa tämä on ehdottoman tarpeellinen lisäys. Tuomioistuimella olisi jatkossa myös mahdollisuus rajoittaa niiden henkilöiden määrää, jotka saavat oikeusprosessissa tietoa sellaisesta liikesalaisuutta koskevasta seikasta, joka on määrätty yleisöltä salassa pidettäväksi.

Uuden liikesalaisuuslain myötä yritys voi joutua helpommin vastuuseen siitä, jos sen tuote on tuotettu niin, että työntekijä on hyödyntänyt yrityksen tietämättä toisen yrityksen liikesalaisuutta. Liikesalaisuuden haltija voi myös vaatia, että liikesalaisuuden loukkaaja maksaa liikesalaisuuden haltijalle käyttö- tai vahingonkorvauksen.

Keskuskauppakamarin ja Helsingin seudun kauppakamarin lokakuussa 2017 julkaisema Yritysten rikosturvallisuus 2017 -selvitys perustuu 762 yritysjohtajan antamiin tietoihin. Selvityksen tulokset antavat yritysjohtajille eväitä toimivaan riskienhallintaan. Yritysjohtajilla on mahdollisuus tutkia, mitä riskienhallinnan keinoja eri toimialoilla toimivat yritykset käyttävät ja valita oman liiketoiminnan ja resurssien kannalta tarpeelliset keinot. Yrityksen jatkuvuutta tukevat ohjeet on laadittu Huoltovarmuuskeskuksen kanssa.


Kaisa Saario

Kirjoittaja on Keskuskauppakamarin asiantuntija.

 

 

 

 

 

Artikkeli on julkaistu alun perin Tilisanomissa 23.5.2018.

23.4.2018 Kyberuhat voivat lamauttaa koko liiketoiminnan – F-Securen Konttinen ja Rekonen: Kyvykkyys reagoida kyberhyökkäyksiin on usein alkeellisella tasolla

Haastattelimme kahta Suomen johtaviin tietoturva-asiantuntijoihin kuuluvaa henkilöä yritysten tietoturvallisuudesta ja verkkorikollisuudesta. Haastateltavat ovat F-Securen toimitusjohtaja Samu Konttinen ja F-Securen hallituksen jäsen Päivi Rekonen.

Kuva: F-Secure
F-Securen toimitusjohtaja Samu Konttinen. Kuva: F-Secure

Mitkä ovat tällä hetkellä suurimmat ongelmat yritysten tietoturvassa? Onko eroa pienten ja suurten yritysten välillä?
Samu Konttinen: ”Kiristyshaittaohjelmat ovat yksi merkittävimmistä ongelmista. Ne ovat yhtä lailla niin isojen kuin pientenkin yhtiöiden ongelma. Isommilla yhtiöillä it-ympäristöt ovat hyvin monimutkaisia ja kattavan suojauksen rakentaminen on siksi haastavampaa kuin pienillä yhtiöillä.

Perustilanne lähtee jo siitä, että kaikkien it-järjestelmien pitäisi pysyä edes ajan tasalla viimeisten päivitysten osalta. Tämä on haaste jo silloin, kun it-ympäristö on hyvin laaja.

Kyseessä on hyvin tyypillinen hyökkäys­vektori verkkorikollisille: he hyödyntävät tunnettuja haavoittuvuuksia, koska yritykset eivät ehdi ajoissa päivittää järjestelmiään. Ihmiset ovat usein myös se heikoin lenkki, ja mitä enemmän on henkilökuntaa, sitä vaikeampi on kouluttaa kaikkia työntekijöitä.

Kuva: F-Secure
F-Securen hallituksen jäsen Päivi Rekonen. Kuva: F-Secure

Päivi Rekonen: ”Teknologia- ja it-osaamisen lisäksi tarvitaan edelleen säännöllistä kyberturvallisuuden ymmärryksen lisäämistä, koulutusten, esimerkkien ja kommunikoinnin avulla. Kokemukseni isoista yrityksistä on, että systemaattinen ja säännöllinen tiedotus ja koulutus kyberturvallisuudesta ovat erittäin tärkeitä asioita.”

Johtuvatko ongelmat it-osaamisen puutteesta yrityksissä tai onko it-osaaminen liian kapealla pohjalla, vähän osaajia?
SK: ”It-osaamista on melko hyvin tällä hetkellä, mutta tietoturvaosaajista on huikea pula. Joidenkin arvioiden mukaan tällä hetkellä on yli 1 500 000 avointa työpaikkaa henkilöille, jotka hallitsevat globaalin kyberturvan vaatimukset.”

Onko tänä päivänä ongelmana tietojärjestelmien monimutkaisuus eli se, että on paljon tietojärjestelmiä, joiden hallinta yhdessä yrityksessä voi olla lievästi sanoen haasteellista?
SK: ”Juuri näin, järjestelmät ovat monimutkaisia ja kun kaikki digitalisoituu, haasteet tietoturvan osalta vaan kasvavat.”´

Onko ihminen tietoturvan heikoin lenkki?
SK: ”Hyvin usein näin on. Yksi tyypillisistä hyökkäyksistä on kalastelusähköpostit (phishing emails). Niissä hyökkääjät hyödyntävät psykologiaa saaden ihmiset avaamaan sähköposteja tai klikkaamaan linkkejä, joiden takaa sitten haittaohjelma aktivoituu.”

Onko tietoturvallisuusongelmien taustalla teknologisia ongelmia, esimerkiksi tietoliikenneverkkoon liittyviä ongelmia?
SK: ”Täysin tietoturvallisia ympäristöjä on hyvin vaikea rakentaa. Kaikki on lähtökohtaisesti hakkeroitavissa. Onkin tärkeä pystyä havainnoimaan hyökkäyksiä, koska täydellinen estäminen ei onnistu. Jos hyökkäykset havaitaan ajoissa, voidaan vahinkoja estää, vaikka itse hyökkäystä ei pystytty estämään.”

Ovatko yritykset suojautuneet tarpeeksi hyvin esimerkiksi kyber- ja palveluksenestohyökkäyksiä vastaan?
SK: ”Valtaosalla on suuria puutteita. Juuri edellä mainitsemani kyvykkyydet havaita tietomurrot ajoissa ja reagoida hyökkäyksiin, esimerkiksi palvelunestohyökkäyksiin, on monesti vielä hyvin alkeellisella tasolla.”

Onko kyberhyökkäyksille hyvää suomenkielistä termiä?
SK, PR: ”Emmepä keksi, termi on siis hyvin kuvaava.”

Minkälaisissa tai minkä alan yrityksissä tietoturvariskit ovat suurimmat?
SK: ”Verkkorikolliset eivät aina hirveästi kohdenna hyökkäyksiään, koska motiivina on raha, ja se on yrityksestä riippumatta samaa.
Valtiolliselle vaikuttamiselle tai tiedustelutoiminnalle taas kohteita ovat organisaatiot, joissa tehdään poliittiset päätökset, ja esimerkiksi kriittinen infrastruktuuri voi joillekin toimijoille olla kohde. ”Haktivistit” voivat myös kohdentaa joitain toimialoja, kun he ajavat omia asioitaan.

Miten neuvoisitte yrityksen johtoryhmää, jotta yrityksen tietoturva olisi riittävän hyvällä tasolla? Mitkä ovat kolme keskeisintä asiaa yrityksen tietoturvan parantamisessa?
SK:n kolme neuvoa:
1. Kannattaa testata eettisillä hakkereilla oma tietoturvan taso, mieluummin kuin aidossa hyökkäyksessä oppia kantapään kautta.
2. Hyökkäysten havainnointiin kannattaa panostaa, koska täydellinen estäminen ei onnistu.
3. Kannattaa kartoittaa ne osa-alueet yhtiöstä, joihin hyökkäys aiheuttaisi suurimmat vahingot yhtiön liiketoiminnalle ja maineelle, ja katsoa, että niissä turva on riittävällä tasolla. Usein tämä ei ole yhtiön johdolle riittävän kirkkaana selvillä, eli miksi me olisimme kohde hyökkäykselle?

Lisäkysymyksenä voi esittää: Mikä on yrityksen hallituksen rooli tietoturva-asioissa?
PR: ”Hallituksen tulisi pyytää toimivaa johtoa selventämään, kuinka tietoturva-asioita hoidetaan, mitä ovat edellä mainitut osa-alueet, missä suurimmat vahingot ovat mahdollisia, mitä ja miten muita riskejä on määritelty ja kuinka kokonaisuutta hallitaan.
Lisäksi tulisi selventää, onko kyberturvallisuudesta tehty oma strategia ja suunnitelma sekä sisältyykö siihen kriisinjohtamisen ja viestinnän suunnitelma.”

Elämme yhä enemmän digitalisoituvassa maailmassa. Mitä yrityksessä pitäisi ottaa huomioon, kun digitalisaation astetta yrityksessä nostetaan?
SK: ”Tietoturva täytyy huomioida alusta alkaen. Liian usein sitä aletaan miettiä sitten myöhemmin, tai kun jotain on jo tapahtunut. Eli yritysten tulee ottaa tietoturva mukaan osana suunnittelua alusta lähtien.
PR: ”Tietoturva tulisi nähdä osana yrityksen liiketoimintaa ja sen varmistusta, ei vain kustannuseränä tai vastauksena sääntelyyn. Olisi hyvä selventää, kuinka korkealla kyberturvallisuus on yrityksen prioriteettilistalla, esimerkiksi ymmärtämällä, kuinka hyvin asiakastietoja suojellaan mahdollisia kyberhyökkäyksiä vastaan.”

Miten digitaalista osaamista yrityksissä kehitettäisiin parhaiten? Mitä kaikkien yrityksen työntekijöiden pitäisi ymmärtää esimerkiksi kyberturvallisuudesta?
SK: ”Yhtiö voi monella tapaa simuloida hyökkäyksiä itselleen, niissä käytännön kautta oppii.”
PR: ”Koulutus ja tiedotus kyberturvallisuudesta on kaikkien työntekijöiden etu, ei vain it-osaston velvollisuus. Henkilöstön tietotaitoa tulee päivittää jatkuvasti.”

Mikä on Suomen yrityksissä tietoturvallisuuden taso suhteessa muihin maihin? Mikä maa voisi olla meille esimerkkinä?
SK: ”Suomessa ei olla merkittävästi ketään perässä, mutta parannettavaa on. Etenkin se havainnointipuoli ja miten reagoida havainnon jälkeen.”

————-

Samu Konttinen
Samu Konttinen on F‑Securen toimitusjohtaja. Aikaisemmin hän on toiminut yritystietoturvasta vastaavana johtajana, kuluttajatietoturvasta vastaavana johtajana, myynti- ja markkinointijohtajana sekä globaaleista maa­toiminnoista vastaavana johtajana ja on ollut johto­ryhmän jäsen vuodesta 2009. Hän siirtyi yhtiön palvelukseen vuonna 2005 ja on aikaisemmin toiminut F‑Securen mobiiliyksikön vastaavana johtajana ja sitä ennen myynnin ja markkinoinnin johdon tehtävissä EMEA:n alueella.

Aikaisemmalla urallaan Samu Konttinen on työskennellyt myyntijohtajana Valimo Wireless ‑yhtiössä vuosina 2001–2005. Samu Konttinen on Finnish Information Security Clusterin (FISC) hallituksen puheenjohtaja sekä Ixonos Oyj:n ja Teknologiateollisuus ry:n tietotekniikka-toimialaryhmän hallituksen jäsen. Hän on opiskellut Haaga-Helia-ammattikorkeakoulussa.

Päivi Rekonen
Päivi Rekonen on toiminut F‑Securen hallituksessa vuodesta 2017 lähtien. Hän työskentelee itsenäisenä johdon strategisena neuvonantajana. F-Securen ohella hän toimii Alma Media Oyj:n ja Konecranes Oyj:n hallituksissa, sekä UNOPS:ssa. Aiemmin Rekonen on toiminut sveitsiläisessä UBS-pankissa teknologiajohtajana (2014-2018), Adecco-ryhmän digitaalistrategiasta globaalisti vastaavana johtajana (2011–2012) sekä Credit Suisse ‑pankin IT-johtajana vastuualueena globaalit operaatiot ja lakiasiat (2007–2009).

Rekonen on koulutukseltaan kauppatieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisteri. Rekonen on riippumaton hallituksen jäsen.

 

15.3.2018 Sote-uudistus vietävä maaliin – paluu lähtöruutuun olisi surkea vaihtoehto

 | 

Ehdotettu sote-uudistus ei ole täydellinen ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi pitkällä aikavälillä. Uudistuksen toteuttaminen on kuitenkin huomattavasti parempi vaihtoehto kuin sen kaataminen. “Sote-uudistus vie tilannetta parempaan suuntaan nykytilaan verrattuna. Se luo myös hyvän pohjan kehittää palveluiden tuottavuutta ja laatua tulevaisuudessa. Sen takia uudistus on parempi toteuttaa, kuin palata alkuruutuun”, toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Kuva: Roni Rekomaa
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen mukaan nykyisellä sote-mallilla ei ole varaa jatkaa. Kuva: Roni Rekomaa

Romakkaniemen mukaan nykyisellä sote-mallilla ei ole varaa jatkaa. Kustannukset kasvavat kestämätöntä vauhtia ja samanaikaisesti palveluiden laatu sekä saatavuus rapautuvat.

“Uudistuksen lykkääminen hamaan tulevaisuuteen aiheuttaisi myös huomattavaa epätietoisuutta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien keskuudessa, sekä julkisella että yksityisellä puolella”, Romakkaniemi sanoo.

Osaa sote-uudistusta kohtaan esitetystä kritiikistä Romakkaniemi pitää perusteltuna. Eri tahoilla, kuten puolueilla, yksittäisillä poliitikoilla ja kaupungeilla, on jokaisella omiin lähtökohtiinsa perustava ideaalimalli, jota pitää esitettyä kompromissia parempana. Esimerkiksi viisi tai kuusi sote-aluetta ja täysi tilaaja-tuottaja malli johtaisi asiantuntijoiden ja selvitysten perusteella todennäköisesti parempaan tulokseen kustannussäästöjen, kilpailun, palveluiden laadun ja tasa-arvoisuuden kannalta.

“Suomeen sopivasta ideaalimallista ei olla kuitenkaan päästy yhteisymmärrykseen, vaikka useampi hallituskokoonpano ja kaikki eduskuntapuolueet ovat sitä yrittäneet. Päätöksen pitää tässä tilanteessa perustua arvioon siitä, viekö nyt esitetty malli sosiaali- ja terveyshuoltoa parempaan suuntaan vai ei. Vastaus on tässä tapauksessa ehdottomasti kyllä”, Romakkaniemi sanoo.

Uudistuksessa on Romakkaniemen mukaan kyse järjestelmätason muutoksesta, joka parantaa sote-kokonaisuutta kahdessa keskeisessä asiassa: palveluiden järjestäjille luodaan leveämmät hartiat ja tuottajien välille syntyy aito kilpailutilanne.

Nyt annettu lakipaketti on vasta kehys uudistukselle. Keskeistä uudistuksen onnistumisen kannalta on sen toimeenpano ja kustannussäästöistä kiinnipitäminen. “Lakien tehokas toimeenpano uusissa maakunnissa ratkaisee vähintään yhtä paljon lopputuloksesta kuin lait itse”, Romakkaniemi sanoo.

Sote-uudistus parantaa kustannusten läpinäkyvyyttä, mikä edesauttaa tuottavuuskehityksen seuraamista ja säästötavoitteiden toteutumista. Riittävän laatu- ja kustannustason saavuttaminen edellyttää, että maakunnat ja tulevat hallitukset seuraavat tarkasti miten kilpailu eri tuottajien välillä toteutuu.

“Valtiovarainministeriön täytyy pitää huoli siitä, että lain tavoitteena olevat kustannussäästöt löydetään ja siten sote-sektorin menojen kasvu saadaan hallintaan. Myös lainsäädännössä ilmenevät mahdolliset puutteet on syytä korjata sitä mukaa kuin uudistuksen toimeenpano etenee”, Romakkaniemi sanoo. “Oma arvioni on, että järjestävien maakuntien määrä pienenee tulevaisuudessa kohti asiantuntijoiden esittämiä lukuja.”

Sote-uudistukseen liittyy myös EU-oikeudellinen ulottuvuus. Siinä on kyse lähinnä toimijoiden kilpailuneutraliteetista. Komissiolle notifiointi ei kuitenkaan anna asiaan mitään lopullista oikeusvarmuutta. Jos asia joskus päätyisi EU-tuomioistuimeen, on Romakkaniemen mukaan todennäköisesti edessä paluu hallituksen aiempaan malliin, jossa julkisesti omistetut toimijat on yhtiöitettävä.

“Julkisten toimijoiden yhtiöittäminen parantaisi järjestelmän läpinäkyvyyttä ja asettaisi kaikki palveluntuottajat samalle viivalle. Perustuslakivaliokunnan päätös tämän mallin hylkäämiselle oli näkemykseni mukaan enemmän poliittinen kuin juridinen. EU-tuomioistuimen päätös saattaisi kuitenkin korjata tämän asian”, Romakkaniemi sanoo.

15.3.2018 TULEEKO VAI EIKÖ TULE

Maailmantalous odottaa tulevatko vientitullit ja keitä ne koskevat ja mitä tuotteita. USA:n presidentti on omalta osaltaan toiminut. Vanhana teräsmiehenä ei voi kuin todeta, että hän ei varmasti tiennyt mitä teki. Toivottavasti maltti voittaa eikä kauppasotaa oikeasti tule. Vapaakauppa on Suomelle ensiarvoisen tärkeää, koska vientituotteemme ovat pääasiassa investointihyödykkeitä ei kuluttajatuotteita.

Terästäkin on monenlaista, Suomessa valmistetaan lähinnä erikoisteräksiä, joiden toimituksia ei helposti voi siirtää toiselle toimittajalle. Asiakkaiden valmistusketjut ovat pitkiä ja eri vaiheiden laatumääräykset sekä -tarkastukset vaativia. Yhtäkkiset muutokset aiheuttavat vaikeuksia useille toimialoille, joilla käytetään terästä raaka-aineena. Esimerkiksi autoissa käytettäviä korkealujuuksisia teräksiä ei voi noin vain vaihtaa toisten toimittajien tuotteisiin, koska autojen turvallisuus voisi vaarantua. Tottakai kilpailua on ja tuotteita saa markkinoilta, mutta kustannukset nousevat nopeasti ja vaikuttavat pitemmittä viiveittä hintoihin. Usein hinnat nousevat jo kun asiasta tiedotetaan! Tuleeko kauppasota vai eikö?

Tuleeko maakuntauudistus ja Sote vai eikö. Moniko on paneutunut näihin uudistuksiin niin, että tuntee ne hyvin tai edes jotenkuten. Perustavoite on parempaa ja tasa-arvoista sosiaali- ja terveyspalvelua koko Suomeen. Sitä kannattavat kaikki, mutta sitten tiet eroavatkin jo. Soten valinnanvapaudesta on kiistelty, jotkut ovat todenneet sen perustuslain vastaiseksi ja taistelleet siihen muutoksia. Nyt samat voimat esittävät, että kilpailu ei ole reilua ja hakevat EU:sta apua kilpailun vapauttamiseksi. Vaikea siihen on oikein sanoa muuta kuin, että se on politiikkaa.

Kilpailu on kuitenkin jo täällä ja siitä selviävät parheiten ne jotka keskittyvät joustavaan, laadukkaaseen, tehokkaaseen ja inhimilliseen palveluun. Olemme valmiita maksamaan hyvästä palvelusta. Jo tänä päivänä kirpaisee, kun todella tarvitsee apua, tiedän sen omasta kokemuksesta. Silloin on valmis maksamaan, vaikka omasta pussista, jos vain suinkin voi sen tehdä.

Maakuntauudistustakaan ei kannata heittää kovin kevyesti romukoppaan. Tarjottavien palvelujen pitää olla maailmanluokkaa, koska kilpailu on globaalia halusimme sitä tai emme. Maakuntien on kyettävä tarjoamaan yritysten ja yhteiskunnan tarvitsemat palvelut, siis muutkin kuin sotepalvelut. Ilman laadukkaita palveluja kilpailukykymme heikkenee nopeasti. Aikaa ei saa tuhlata turhaan pikkupolitikointiin, mutta vaihtoehdot on hyvä esittää.

Eero Hettula

Image may contain: 1 person, smiling, standing and eyeglasses

9.3.2018 USA:n terästulleihin vastattava riittävällä voimalla – kauppasota on huonoin mahdollinen lopputulos

EU:n on vastattava riittävällä voimakkuudella ja tarkkuudella presidentti Trumpin vahvistamiin tulleihin teräkselle ja alumiinille, jotta vastaavilta tilanteilta vältyttäisiin jatkossa. “Vastatoimissa on kuitenkin vältyttävä ylireagoinnilta, sillä neuvotteluratkaisu on yhä mahdollinen. EU:n toimien on oltava suhteessa USA:n asettamiin tulleihin, jotta tilanne ei kehittyisi kauppasodaksi”, toteaa Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja, Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori.
USA:n tullit teräkselle ja alumiinille ovat Timo Vuoren mukaan kauppapoliittisena toimena paluuta vanhaan maailmaan, jossa kansallista taloutta pystyttiin suojelemaan kilpailulta rajoja sulkemalla. USA:n tullimaksut voivat hetkellisesti antaa tekohengitystä tuottavuus- ja kannattavuushaasteiden kanssa painivalle amerikkalaiselle terästeollisuudelle.

“Globalisoituneiden tuotanto- ja hankintaverkostojen johdosta maksumiehiksi joutuvat terästeollisuuden asiakkaat laajasti niin Amerikassa, Euroopassa kuin Aasiassa”, toteaa Vuori.

Vuoren mukaan Euroopan unionin on nyt syytä edetä määrätietoisesti omissa suoja- ja vastatoimissaan. Eurooppalaisten yritysten näkemyksiä on myös syytä huomioida. Neuvotteluratkaisu USA:n ja EU:n kesken on edelleen hyvin mahdollinen eikä sitä pidä vaarantaa ylireagoinnilla.

“Vastatoimilla on tarkoitus lähettää selkeä viesti siitä, että Eurooppa reagoi, kun yhteisiä pelisääntöjä rikotaan. Ylilyöntejä on vältettävä puolin ja toisin, sillä provokaatiokierre vie nopeasti kehitystä väärään suuntaan. Toimenpiteillä on tarkoitus turvata hyvät lähtökohdat jatkoneuvotteluihin”, toteaa Vuori.

Suomi kärsii muiden maiden tavoin USA:n terästulleista, mutta laajamittaisen transatlanttisen kauppasodan syttyminen aiheuttaisi paljon laajemmat vahingot. Kauppasodassa on Vuoren mukaan vain häviäjiä. Se koskettaisi teräksen ohella nopeasti myös muita Suomelle elintärkeitä toimialoja.

Timo Vuori osallistuu parhaillaan Tokiossa ICC Asia Pacific CEO Forumiin. Hänen mukaansa aasialaiset ovat pettyneitä USA:n tullipäätöksestä, mutta korostavat samalla Asia Pacific -talousalueensa kasvupotentiaalia. Tyynenmeren valtioiden tuore TPP11-vapaakauppasopimus voi jopa lisätä alueen riippumattomuutta USA:sta ja EU:sta kauppakumppanina.

Vuoren mukaan aasialaisten yritysjohtajien vahva viesti länteen on, etteivät USA ja EU enää voi tehdä kauppapolitiikkaa ottamatta huomioon Aasian intressejä.

“Myös Suomen taloudelliset intressit ovat kasvussa Aasiassa, joten tätä viestiä ei pidä sivuuttaa”, toteaa Vuori.

23.1.2018 Iranin tilanne vaatii yrityksiltä riskienhallintaa

 | 

Iranin kasvava epävarmuus vaatii nyt suomalaisyrityksiltä osaavaa riskienhallintaa, toteaa Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja, Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori. “Menestyäkseen yritysten on jatkuvasti otettava huomioon eri maiden muuttuvat poliittiset ja taloudelliset riskit. Markkinoiden jättäminen on aina viimeisin keino reagoida kasvaviin riskeihin. Iranille ei kuitenkaan vielä kannata kääntää selkää, mutta tilannetta on syytä seurata tarkasti”, toteaa Vuori.

Iranin kasvava epävarmuus vaatii nyt suomalaisyrityksiltä osaavaa riskienhallintaa, toteaa Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja, Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori. Kuva: Colourbox

Iranissa on useita kymmeniä suomalaisia yrityksiä, joista osa on toiminut maassa menestyksekkäästi yli 40 vuotta. Tämä osoittaa Timo Vuoren mukaan yritysten liiketoiminnan pitkäjännitteisyyttä vaikeissakin markkinatilanteissa ja poliittisissa muutoksissa.

Suomessa kauppakamarien myöntämien vientiasiakirjojen määrä Iranin markkinoille kasvoi 27 prosenttia vuonna 2017, mikä on 59 prosenttia enemmän kuin 2015. Kaikille Suomesta Iraniin vietäville tuotteille on oltava kauppakamarin vahvistama asiakirja, josta ilmenee tuotteen alkuperä, kuvaus ja kaupan osapuolet.

“Suomalaisia yrityksiä arvostetaan Iranissa. Suomen maine pitkäaikaisena ja luotettavana kauppakumppanina Iranissa on kilpailuetu, mutta samalla on opittu, ettei maan valloittaminen ole helppoa kulttuurieroista ja voimassa olevista kaupan rajoituksista johtuen”, sanoo Vuori.

Vuoden 2016 ensihuuman jälkeen myös suomalaisten yritysten suhtautuminen Iranin markkinoihin on muuttunut pragmaattisemmaksi. Erilaiset sanktiot luovat yhä haasteita vientiyrityksille ja pankeille. Vuoren mukaan Iranin kasvava epävarmuus hillitsee nyt erityisesti pk-yritysten markkinoille menoa.

“Iranin 80 miljoonan kuluttajan markkinoille ei pidä vielä kääntää selkäänsä. Kärsivällisyyttä vaaditaan, sillä vastikään laajemmin avautuneet Iranin markkinat kohtaavat erilaisia poliittisia ja taloudellisia sopeutumishaasteita”, toteaa Vuori.

Vientikaupan rahoitus Iraniin yhä haasteena

Teknologiaan ja rahoitukseen liittyvät sanktiot sekä rahanpesua estävät määräykset ovat Vuoren mukaan olleet keskeisimpiä haasteita Iranille. Iranilaisista kaupan osapuolista on  vaikeaa saada luotettavaa selvitystä, jotta suomalaiset vientiyritykset ja pankit olisivat varmoja siitä, että ne noudattavat edelleen näitä säännöksiä. Keskuskauppakamari on ulkoministeriön avulla käynyt asiasta keskustelua Iranin hallituksen sekä Iranin teollisuus- ja kauppakamarin edustajien kanssa.

“Viime päivien poliittiset levottomuudet korostavat suomalaisyritysten tarvetta arvioida entistä herkemmin maahan liittyviä poliittisia ja taloudellisia riskejä. Markkinoiden jättäminen on aina viimeinen keino reagoida kasvaviin riskeihin. Emme ole vielä siinä pisteessä”, toteaa Vuori.

Keskuskauppakamari ja sen yhteydessä toimiva Suomi-Iran kauppayhdistys tarjoaa suomalaisyrityksille verkoston vaihtaa tuoreimpia kokemuksia Iranin kaupasta.

“Iranin markkinoilla onnistuminen vaatii jatkossakin sopivasti rohkeutta ja riskienhallintaa vientiyrityksiltä ja viennin rahoittajilta”, sanoo Vuori.

Iranin markkinat lyhyesti

  • Ydinsopimus avasi vain osittain 80 miljoonan kuluttajan markkinat: Vuonna 2015 saavutettu kansainvälinen ydinsopimus Iranin kanssa käynnisti kansainvälisten yritysten kilpajuoksun Iranin suurille, neitseellisille 80 miljoonan kuluttajan markkinoille. Suomalaiset yrityksetkin ympäristö- ja kaivosteknologiasta ICT-osaamiseen ovat olleet kisassa vahvasti mukana. Kaikkia talouspakotteita ei kuitenkaan poistettu ydinsopimuksen myötä. Voimassa on edelleen ihmisoikeuksiin ja terrorismin rahoitukseen liittyviä pakotteita. Lisäksi monet tuotteet, kuten sotilaskäyttöön menevät, ydinteknologiaan liittyvät tai internetiä valvovat sekä rajoittavat tuotteet ovat vientikiellon alaisia.
  • Iranin kasvu ripeää, inflaatio tippunut, mutta työttömyys ei ole alentunut: Maailmanpankin mukaan Iranin BKT:n kasvu oli 2017 tasolla 3,6 prosenttia, mutta suuria määriä uusia työpaikkoja se ei ole luonut maahan. IMF:n mukaan työttömyys on 12,4 prosenttia, mutta nuorisotyöttömyys on paljon korkeampi. Nuorten ja koulutettujen ihmisten osuus koko kansasta on hyvin suuri. Inflaatio on pystytty pudottamaan lähes 40 prosentin huipputasolta 8–9 prosentin kuukausitasolle.
  • Suomi aktiivisesti luonut kauppasuhteita: Kun ydinsopimus allekirjoitettiin tammikuussa 2016, niin jo joulukuussa 2015 ulkomaankauppaministeri Toivakan johdolla maassa vieraili lähes sadan yrityksen business-delegaatio. Helmikuussa 2016 maassa vieraili ympäristö- ja maatalousministeri Tiilikaisen johtama noin 30 yrityksen delegaatio. Lokakuussa 2016 tasavallan presidentti vieraili maassa ja vierailun mukana oli 25 suomalaisen huippuyrityksen delegaatio, jota johti Ulkomaankauppa ministeri Mykkänen. Lisäksi maassa vieraili kaksi TEM:n alivaltiosihteeri Peltosen johtamaa delegaatiota ja maassa vieraili valtuuskuntia mm. kaivos-, vesi- ja puutavaradelegaatioita.
  • Iran kiinnostaa suomalaisia yrityksiä, mutta odotukset muuttuneet maltillisemmaksi: Vuosi 2016 toi maahan erittäin paljon yrityksiä, jotka halusivat hyödyntää uutta tilannetta ja uutta, suurta, maailman kaupalle avautuvaa markkinaa. Kaupan teossa Iraniin on omat vaikeudet ja suurimpana kaupan esteenä on rahaliikenteen vaikeudet. Kaikki eurooppalaiset pankit eivät vastaanota rahaa, jonka alkuperä on Iran. Viejäyrityksen tulee selvittää, ettei heidän tuotteensa ole pakotteiden alainen tai kaksikäyttötuote. Heidän tulee myös selvittää, ettei asiakas tai kukaan heidän henkilöstöstään ole pakotteiden alaisena. Tämä on karsinut markkinoilta opportunisteja ja jäljelle on jääneet vakavissaan markkinalle pyrkivät yritykset. Pääsääntöisesti parhaiten Iranissa ovat onnistuneet isot jo kansainväliset yritykset, joilla on resursseja hoitaa compliance-tutkimukset, rahaliikenneasiat, logistiikkakysymykset kunnolla. Tämä näkyy myös tullitilastoissa suurina vaihteluina. Niinä kuukausina, joille suuryrityksen kauppa kirjautuu, saattaa hyppäys edellisestä kuukaudesta olla raju.
  • Suomen vienti Iraniin vahvassa kasvussa: Vienti Suomesta Iraniin on kehittynyt seuraavasti: 2014: 21 miljoonaa euroa; 2015: 42 miljoonaa; 2016: 78 miljoonaa ja vuodelle 2017 odotetaan yli sadan miljoonan euron vientiä. Nämä tilastot ovat suoran tavarakaupan lukuja. Näiden lisäksi tulee palveluvienti, joka on kovassa kasvussa. Tullin tilastoissa ei myöskään näy ns. kolmansien maiden kautta tehty kauppa, eli tavara toimitetaan Iraniin, mutta maksu tulee esim. Dubaista, Omanista tai Turkista. Joissain tapauksissa tavarat toimitetaan ja maksetaan näistä kolmansista maista ja sen jälkeen tavara viedään Iraniin lopulliseen kohteeseen.Lähde: Team Finland-raportti, Kimmo Laaksonen, Teheran

6.11.2017 Syksyn budjettilait tuovat verotukseen muutoksia

annmarikemell_rajattu

Verolainsäädännön uudistukset kuuluvat hallituksen ja eduskunnan jokasyksyiseen budjettikäsittelyyn. Niin myös tänäkin vuonna. Ensi vuoden alusta voimaan tulevat muun muassa ennakkoverojen uudet menettelyt ja työnantajan kustantaman koulutuksen laajempi verovapaus. Samalla yritysten on kuitenkin valmistauduttava jo seuraavan vuoden uudistuksiin, kuten niin sanottua tulolähdejakoa koskevaan muutokseen.

Verotuksen isommat ja pienemmät uudistukset määritellään pitkälti nelivuotiskausittain kunkin hallituksen hallitusohjelmassa. Toki uudistuksia tehdään myös ohjelman ulkopuolelta, mutta periaatteet näillekin löytyvät usein hallituksen veropoliittisista linjauksista. Harvinaisempaa on, että hallituskauden aikana päädyttäisiin sellaisiin veromuutoksiin, joista hallitusohjelmassa ei mainita halaistua sanaa.

Tämän hallituskauden aikana valmisteilla on ollut kaksi merkittävää uudistusta verojärjestelmän kehittämisen näkökulmasta. Ensinnäkin eri verolajien verotusmenettelyjä on yhdenmukaistettu vaiheittain usealla lakipaketilla. Tänä syksynä eduskunnan käsittelyssä on näistä kolmas kokonaisuus. Se sisältää esimerkiksi uudet säännökset tuloverotuksessa määrättävistä veronkorotuksista.

Toinen suurempi kokonaisuus on osakeyhtiöiden tuloverotusta koskeva muutos, jonka tarkoituksena on poistaa niin sanottu tulolähdejako. Tulolähdejako on tuloverojärjestelmän perusrakenne, joka ei vastaa enää nykypäivän vaateisiin. Tulolähdejakoa koskevan sääntelyn seurauksena yhtiö voi joutua maksamaan veroa tilanteessa, jossa yhtiön koko yhteenlaskettu toiminta on tappiollista. Uudistusta ollaan valmistelemassa ja se tullee voimaan vuoden 2019 alusta.

Verolainsäädännössä muutostahti on nopeampi kuin monen muun oikeudenalan kohdalla. Tämä vaatii verotuksen parissa työskenteleviltä ammattilaisilta jatkuvaa kouluttautumista ja hereillä oloa. Myös oikeuskäytäntöä täytyy seurata, sillä verolainsäädännön lisäksi lain tulkinnat voivat muuttua, tai ainakin tarkentua, korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen myötä.

Tällä hallituskaudella on edessä vielä yksi budjettikierros. Vaikka mitään maata mullistavaa tuskin on luvassa, varmaa on, että verotukseen tulee muutoksia myös ensi syksynä. Meille verotuksen ammattilaisille se tarkoittaa tuttua syysrutiinia, perehtymistä seuraavana vuonna sovellettaviin verosäännöksiin.

Ann-Mari Kemell
Verotuksesta vastaava johtaja
Keskuskauppakamari

Tänäkin vuonna ajankohtaiset tiedot verotuksen muutoksista päivittyvät kätevästi yhdellä kertaa kauppakamarin veropäivässä.

20.9.2017 Kauppakamarit listasivat elinkeinoelämälle tärkeimmät liikennehankkeet

Kauppakamarit ovat laatineet listan Suomen liikenneverkon tärkeimmistä korjaus- ja kehittämiskohteista. Lista sisältää kokoluokaltaan erilaisia hankkeita pienistä korjauskohteista suurin väylähankkeisiin, ja on tarkoitettu työkaluksi päätöksentekoon liikenteen rahoituksesta.

Kauppakamarien liikennehankelistaus on elinkeinoelämän täsmälista pahimmista liikenteen pullonkauloista ja merkittävistä kehittämiskohteista. Isoina hankkeina listalla on erityisesti vientireittien sujuvuuden ja kapasiteetin parantaminen.

“Listalla vaikutetaan liikennejärjestelmän pitkäjänteiseen kehittämiseen. Kaikkia hankkeita ei voida rahoittaa kerralla, mutta listaa on mahdollista hyödyntää sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä”, Keskuskauppakamarin liikenneasiantuntija Kaisa Saario painottaa.

Asia on Saarion mukaan erityisen ajankohtainen nyt, kun puoluerajat ylittävä parlamentaarinen liikennetyöryhmä alkaa pohtia keinoja parantaa liikenneverkon tilaa.

“Liikennejärjestelmän suunnittelu on murroksessa. Nyt mietitään askelmerkkejä myös tulevalle maakuntauudistuksella, jossa maakunnille siirtyy vastuuta tienpidosta ja liikenteen suunnitelusta”, sanoo Saario.

Liikenneväylien kunnolla ja sujuvuudella on Saarion mukaan suuri merkitys alueiden ja yritysten kilpailukyvylle ja investointipäätöksille. Suomi on viennistä riippuvainen maa, jolla on pidemmät etäisyydet markkinoille kuin monella keskeisellä kilpailijamaalla. Hyvillä liikenneyhteyksillä on ainakin osittain mahdollista kompensoida etäisyyksien aiheuttamaa haittaa kilpailukyvylle.

“Liikenneyhteyksien toimivuus on keskeinen tekijä, kun yritykset tekevät päätöksiä investoinneista ja toimipaikan sijainnista. Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky -selvityksen mukaan kuusi kymmenestä yrityksestä valitsee sijaintipaikan liikenneyhteyksien ja työvoiman saatavuuden perusteella”, Saario toteaa.